tiistai 29. joulukuuta 2020

Vuoden viimeinen

Joulu tuli ja meni, tänä vuonna nopeampaa kuin kertaakaan aikaisemmin. Jos jotain olisin voinut toivoa niin lisää aikaa itselleni ennen joulua. Virkkuukoukku tuo ylin ystäväni on tämän vuoden ollut käytössä hyvinkin tiiviisti. Ja tuo joulu, se vain lisäsi sitä. 

Mitä tämä vuosi sitten on pitänyt sisällään...

Virkkausta tottakai. Iloa ja suuria tunteita. Omat Facebook-sivut Saijaleenalle. Töihin paluun ja Ihanan Pienen Joulupuodin

Taaksepäin katsottuna, erittäin onnistunut ja onnellinen vuosi :) Mutta nyt on aika katsoa eteenpäin kohti uusia haasteita ja antaa elämän viedä mukanaan. Ensi vuonna voin luvata, että ainakin virkataan ja taas virkataan, mutta mitä muuta? Se on vielä auki. 

Tämä tirpuunen on valmiina lentämään ensi vuoteen, oletko sinä? 

Tirpuunen on virkattu Hobbiin Rainbow 8/4 langalla ja 2:sen koukulla. Ohje siihen löytyi Pinterestistä.


Hyvää uutta vuotta toivottaa Saijaleena!

lauantai 19. joulukuuta 2020

Heijastavia heijastimia!


Tilaustyöt viimein pulkassa ja voi huokaista, kerkesin kuin kerkesinkin tekemään kaiken lupaamani :)
Nyt voi keskittyä tekemään joulua. Mieheni vuotuinen toive on saada taateli- ja Kentakin kakku. Nämäkin jo tehtynä. Mitäs sitten vielä? Mitä kahvipöytään vielä leipoisi?

Nyt on myös aikaa esitellä teille uusi malli virkatusta heijastimesta. Muutaman viime kuukauden aikana yksi suosituimmista postauksistani on ollut Virkattu heijastin, jonka suunnittelin muutama vuosi sitten.

Heijastimet on noin 8,5 senttiä halkaisijaltaan. Merseroidusta puuvillalangasta tulee ehdottomasti parhaat. Näitä voisi suunnitella mielin määrin erilaisia. 

Mikä väri olisi juuri sinun suosikkisi? 




perjantai 4. joulukuuta 2020

Jouluhulinaa

Tänä vuonna joulunalusaika on ollut kaikkea muuta kuin mitä osasin edes ajatella.

 Aloitin lokakuun alussa työt, monen vuoden kotona olon jälkeen. Ja ah miten ihanaa on ollut. Tuntea itsensä tarpeelliseksi ja käyttää aivosoluja. Huomata että muutokset muistissa eivät olleetkaan lopullisia. Edelleen vanhat asiat ovat hukassa ja siellä ne taitavat pysyä, mutta onpahan tilaa kovalevyllä uusille asioille. Kuitenkin kaikista parasta on ollut tutustua uusiin ihaniin ihmisiin. Töiden aloittaminen on luonut myös uusia haasteita ajankäytölle.

Töiden lisäksi tänä vuonna olen saanut olla positiivisesti yllättynyt siitä miten paljon virkkauksista on pidetty ja niitä myös tilattu. Virkkuukoukku on lähes liimautunut kiinni minuun ja kaiken koti on ollut kuin pommin jäljiltä. Lankakeriä siellä ja täällä. Tämän vuoden suosikki on ollut pipopää pingviini.


 Marraskuun alusta aivan jouluunasti virkkauksiani on löytynyt / löytyy Seinäjoelta Pienestä Joulupuodista. Koko vuosi virkkaillaan tähdäten tähän. Pieni Joulupuoti pitää sisällään erilaisia käsitöitä ja herkkuja joulua silmällä pitäen, lahjaideoita moneen lähtöön. 
Näiden syiden vuoksi blogi on kärsinyt ja viettänyt hiljaiseloa. 

Kiitollisena kaikesta tästä halusin pysäyttää pyörän hetkeksi ja tulla kertomaan teille miten onnellinen olen kaikesta tästä muutoksesta elämässä. Miten ihanaa on virkata ja värkätä tuotteita ja saada ihmisiä iloiseksi töilläni. 

-Saijaleena



lauantai 26. syyskuuta 2020

Talvi saa tulla!

 Tuulee ja tuivertaa, sataa ja paistaa vuorotellen. Mutta me olemme valmistautuneet täysillä talveen. Pipot ja kaulaliinat päällä ei kylmä yllätä. 

Selailin jälleen Pinterestiä ja sieltä jäi mieleeni kuva pikkuisesta pingviinistä kaulaliina kaulassa ja pipo päässä. Pipopää oli niin syötävän suloinen, että tahdoin näitä itsellenikin. 

Olen tehnyt aikaisemminkin pingviinin, mutta tämän piti olla nimenomaan pikkuinen pingviini, ettei edellinen ohje sopinut tähän. Joten pikkuista pingviiniä omasta päästä tekemään. Lankana käytin Adlibriksen Bamboo Cottonia, joka on 8/4 vahvuista. Teen nykyään lähes kaiken 8/4 vahvuisesta langasta. Paksumpi tökkii ja pahoin.


Nyt on virkattu paljon, koko kevät ja osa kesästäkin on koukku heilunut tiuhaan tahtiin. Olisiko nyt aika siirtyä villalankaan ja puikkoihin, vai jatkaa hyväksi havaitulla tiellä?

Toisaalta, olen pitkään sanonut, että jätän macrame-touhut niille jotka osaa. Mutta, mutta....vähän huvittais kokeilla niitäkin. 

Mitä seuraavaksi?

perjantai 18. syyskuuta 2020

Virkattujen otuksien kokoontuminen

 Mulla on keittiössä hylly, hylly jossa on vaihtelevasti erilaisia kauniita asioita. Tavaroita jotka ansaitsevat tulla nähdyksi, mutta joille ei ole muuta paikkaa. 

Yhtenä päivänä kun olin järjestelemässä ja siivoamassa hyllyä, sain idean tyhjätä koko hyllyn ja täyttää sen virkkauksillani. Kaikki eivät kuvaan päässeet tai kerenneet, mutta jonkinlainen katsaus siitä mitä kaikkea on tullut kevään aikana tehtyä. 


Otuksia jos jonkinlaisia. On pingviinejä, kettuja, yksisarvinen. Kirahveja, lampaita, pupuja. Kaikille yhtenäistä on se, että ne ovat virkattuja ja tietenkin söpöjä kuin mitkä. Kuvaa katsellessa menee hetken ennen kuin huomaakaan kaiken.

Nämä otukset toivottavat juuri sinulle ihanaa syksyä lukijani!


keskiviikko 9. syyskuuta 2020

Panda-kakku

 Meillä vietetään kolme kertaan vuodessa synttäreitä, jotka saavat äidin luovuuden uusille urille yhä uudestaan ja uudestaan. Milloin pitää olla jalkapallokakku, milloin yksisarvinen. 


Keskimmäiseni vietti viime viikolla synttäreitään. Toiveet olivat selvät: panda-kakku, jossa panda on kakun päälle olevana hahmona. Ja eikun selaamaan Pinterestiä jälleen, ja sieltähän se löytyi panda, jota yritin jäljitellä kakkuun. Pääpaino sanalla yritin. Lisäsin kakkuun bambuja, ettei olisi ollut niin yksitoikkoisen näköinen. Sisällä kakussa oli mansikka-vaniljamousse. Kerrankin lautanen oli kakkuun sopivaa väriä.

Tämmöinen siitä sitten tuli:






maanantai 7. syyskuuta 2020

Väännellen susihukka

Onko sinulla lelua, joka olisi jäänyt lapsuudesta mieleen? Minulla on, muovinen ukkeli jonka sisällä on rautalankaa. Sitä sai väännellä ja käännellä useisiin erilaisiin asentoihin. Tämä ukkeli viettää ansaittuja eläkepäiviään mummolan leluarkussa, pää melkein katkinaisena ja jalat vääntyneinä. 
Siitä se ajatus tällä kertaa lähti. Halusin tehdä virkatun otuksen, jota saisi käännellä ja väännellä eri asentoihin. 

Tässä susihukassa on sisällä muovitettua rautalankaa. Jalat ja massu on yhtenäisestä langasta ja molemmissa käsissä omansa. Jalat ja kädet piti olla pitkät, että niitä pystyisi vääntelemään. Löysin ihanan ohjeen Pinterestistä. Muokkasin ohjetta kuitenkin, koska halusin paksummat jalat sudelle. Pää ja kädet on sitten tehty juuri tuolla Pinterestin ohjeella. 


Suden saa istumaan ja moniin eri asentoihin.

Susihukka kaipasi vielä vaatteita päälleen, joten shortsit jalkaan ja menoksi. Toisesta sudesta tuli tyttö susi mekkoineen. 


Susihukka lähtee nyt testaukseen, miten hyvin se kestää pienen ihmisen rajuja otteita.