 |
Joka jouluinen itkujen ja onnistumisien suma: Piparkakkutalo. Tämä taitaa siis olla jo perinne. Tänä jouluna piparkakkutalo hössötys vietiin uudelle levelille, lapset suunnittelivat ja toteuttivat myös omat talot. Kun palat olivat uunissa ja keittiö kuin pommin jäljiltä totesin, että ihmisen täytyy olla hullu kun lähtee tällaiseen, ja vielä kasaus / koristelu olisi jäljellä.
Olen kasannut joka vuosi talon pikeerillä, eikä tämäkään vuosi tuonut siihen poikkeusta. Pikeerin huonona puolena on, että sen pitää antaa välissä vähän jähmettyä ennen kuin liimailee seuraavia paloja, tai tupa romahtaa kasaan. Plussa puolia ehdottomasti turvallisuus, muksujenkin kanssa liimailu onnistuu.
Tänä vuonna ikkunoista löytyy punaista tikkaria ja katosta remmi-karkkia paloiksi leikattuna. Joulukuuset on tehty sokerimassasta, jonka päälle olen pursottanut pikeeriä. Talolle johtaa hiekkatie, joka on mustaa strösseliä. Sisälle vielä patterivalot, jotka voi oviaukosta laittaa päälle ja pois.
Lasten talot ovat heidän itsensä suunnittelemia. Kahden nuorimman talot pystytin, vanhin hoiti senkin itse. Koristelut pintaan ja avot, valmista tuli. Jokaisella on juuri oman näköinen tupa suurella huolella ja rakkaudella tehty.
